Bang Thao

Hello!
Luulisi että Indonesian sademetsissä ei ole nettiä ja Thaimaan turistikeskuksissa olisi... Mutta ei.
Näimme siis mitä Patong beachilla on tarjota ihmisille: melua, thai boxing, tavaraa, vaatteita, ravintoloita, juomaa, thai tyttöjä ja jopa thai poikia. Kaikkea voi rahalla ostaa. Miten me rauhaa rakastavat maalaisjuntit eksyttiinkään sinne. Ei vaan, oli se kyllä näkemisen arvoinen paikka. Varsinkin jos välillä pääsee pois vuorten helmaan. Mitähän olisi Bangkok...Yritin houkutella Ipeä lähtemään sinne, mutta turhaan. Jos paluulennot ei olisi Phuketista, olisimme pakanneet reppumme ja lähteneet sinne.
Nyt meillä on viimeiset hetket rentoutua. Ja aika hyvin myös varmaan onnistumme siinä: Varasin meille vahingossa Agodan kautta luksus villan Bang Thaosta. Sattui olemaan alennusmyynnissä...Luulin varanneeni tavallisen huoneen rauhalliselta alueelta, mutta olinkin varannut kaksion OMALLA UIMA-ALTAALLA!!! Asunto on todella hieno. Marmori lattiat, pukeutumishuone, meikkihuone, makuuhuone, olohuone, keittiö, ja privat pool. Voit hypätä suoraan sängystä tai olohuoneesta aamu-uinnille!!! Jee!Päätimme jäädä tänne loppuajaksi.
Vuokrasimme skootterin ja olemme käyneet tutustumassa lähimpiin beacheihin. Ihania rauhallisia rantoja, eikä juurikaan ihmisiä. varsinkaan suomalaisia. Täällä on todella kuuma. Kävelemme pitkin hiekkarantoja ja vilvoittelemme jalkojamme meressä. Tosin merivesikin on niin lämmintä, ettei se juurikaan virkistä. Hiekka polttaa jalkoja. Jopa illalla on niin kuuma, että ulkoilmaravintoloissa puhaltaa tuulettimet. No, ei ole kauaa. Paluu Suomeen on ihan kohta. Paluu arkeen....
Nyt istumme vähän kuin Kiviset ja Soraset tyyliin rakennetussa ravintolassa. Löysimme vihdoin netti yhteyden. Ravintolan vessakin on niin hieno, että siellä voisi asua. Rehevä kasvillisuus ja lammet ympäröivät paikkaa. Tuuli puhaltaa hiljaa. Olemme vielä menossa rannalle kävelemään. Sen jälkeen romanttinen illallinen jossain ihanassa thai ravintolassa.
Pian nähdään! Odottelemme jo innolla kuumaa paljua lumen ja pakkasen keskellä...

Phuket, suomalaisten uusi Kanaria

Tässä vielä kuva potkurikoneesta välillä Lombok-Bali. Balilta siis suora lento Phuketiin. Järkytys alkoi heti. Kun saavuimme kentälle, emme olleet ainoita. Samaan aikaan oli ilmeisesti laskeutunut 10 muuta konetta. Sali täynnä suomalaisia ja venäläisiä turisteja. Ahdistus... Juuri kun olin varannut lennot, luin netistä jutun otsikolla: Phuketista on muotoutumassa suomalaisten uusi kanaria. Just joo. Nyt tuli taas selväksi, miksi emme käy pakettimatkoilla. Matkailu avartaa huomattavasti enemmän kun on seikkailu henkeä. Täällä oli suomalaisoppaat kyltin kanssa vastassa ja opastivat suomalaiset omiin hotelleihinsa. Tervetuoa juoma ja tervetuliasilta odottamassa! Onneksi ei meitä. Otimme taksin ja ajoimme vuorille kauas turistihälinästä. Ranta on täynnä vierivieressä makaavia lihavia, valkoisia turisteja, kaljapullot käsissä. Koko kaupunki on rakennettu vain turismille. No, aurinkoa tulimme hakemaan ja sitä on!!!
Kaikki muut ilmeisesti ahtautuvat rannoille, sillä olemme olleet kolme päivää ainoat ihmiset hotellin altaalla. Private pool, voisi sanoa. Nyt lepäämme.
Ilmeisesti kohtalo kuitenkin johdatti meidät tänne, eikä Filippiineille maanjäristysten keskelle.
Iltaisin olemme tutustuneet paikan yöelämään. Aika rajua menoa. Turistit ilman paitaa pullot käsissä ja thaikkutytöt myymässä itseään puolipukeissa. Jokaisella vanhalla ukolla on thaityttö kainalossa. Ei tämä ainakaan perhekohde ole! Kaupungissa on niin kova diskomusa päällä, ettei omaa ääntä kuule. Valot vilkkuu ja kauppiaat myyvät mitä erilaisimpia tavaroita.
Purin eilen letit pois. Illalla päätime lähteä kampaajalle, molemmat. Mä ajattelin ottaa värin haalistuneeseen päähäni, samoin Ipe. Aika mielenkiintoinen kokemus. Siinä istuimme helteessä molemmat värit päässä, silläaikaa oli muita asiakkaita. Värin huuhteluun ei ollut juoksevaa vettä, vaan väri huuhdeltiin kauhalla. Tuli ihan rantasaunameininki mieleen. No, otimme molemmat tummanruskean värin, mutta... molemmilla on nyt ihanat kullankeltaiset hiukset! Aina ei voi voittaa!! Tänään ilmeisesti uusi yritys. Täytyy pyytää black colour jos ne ymmärtäisi sen paremmin kuin dark brownin... Ei vaan uskallettu ottaa mustaa kun ajateltiin et se on sitten TOSI musta. Ipe on tosi tyytyväinen. Kun viimeksi se värjäsi hiukset Portugalissa, niistä tuli lilat.
Liikenne täällä on tosi paljon rauhallisempaa kuin Balilla. Sama vasen liikenne kuitenkin. Ajattelimme ottaa skootterin illalla ja etsiä jonkun kivan ravintolan vähän sivummalta. Thai ruoka on ihanaa!
Kameran kanssa taas ongelmia...En saa kuvia siirrettyä. Yritän taas myöhemmin :)

Gili Meno

Tässä ollut pieni tauko blogin kirjoituksessa... Olemme olleet lähes autiolla saarella kolme päivää. Vaikka viihdyimme Gili Airilla, halusimme nähdä myös Gili Menon. Menoa siellä ei kuitenkaan ollut.
Saari oli kyllä puhtaampi ja hieman pienempi. Saimme jopa makean veden suihkun ja kuumana vielä! Asustimme aivan uudessa cottagessa aivan sataman tuntumassa. Rantaelämää siis. Valkoista hiekkaa ja turkoosia vettä. Kävelimme taas saaren ympäri. Minä kannoin parhaita ystäviämme: mac book prota ja mac book airia, siinä toivossa että löytäisimme wi fin. Ei löytynyt...Tulihan kannettua. Ei ollut eka kerta. Olimme varmaan huvittava näky jälleen kerran. Makasimme tuntikausia rantahiekalla näkemättä yhtään ihmistä missään. Ihan kuollut saari. Saaren toinen pää oli täynnä ränsistyneitä hotelleja ja taloja. Ei ole ilmeisesti ollut asiakkaita...
Saaren ihmiset elävät todella alkeellisesti. Talot ovat hökkeleitä ja astiat tiskataan pienessä vadissa takapihalla. Kanat juoksee pihoilla vapaana ja kai ne siitä sitten tapetaan kun juhlaruokaa syödään. Muuten näyttää että ihmiset elävät riisillä. Sitä ne pistelevät poskiin sormin banaanipuun lehdeltä. Kaikki näyttävät kuitenkin ihan onnellisilta. Ei stressiä eikä kiirettä mihinkään. Jos tarvii odottaa, niin odotetaan. Ei ole liikennettä eikä melua. Hevosella pääsee.

Nyt saimme siis tarpeeksi alkeellisesta saarielämästä! Hämähäkkiveneeseen siis. Pois saarelta, takaisin Lombokiin. Sieltä samantien lentokentälle, ei enää lauttoja kiitos. Olisimme kuitenkin säästäneet aika paljon sillä lautta maksoi 3€ ja tämä lento huimat 20€. No, siinä vaiheessa kun piti nousta koneeseen, tuli mieleen, että olisiko se lautta ollut sittenkin parempi. Kone oli pieni ränsistynyt potkurikone. Sinne ei saanut ottaa edes käsimatkatavaroita (ei olisi mahtunut). Lennoilla ilmeisesti sama käytäntö kuin laivan lastauksessa: kun kone on täynnä niin lähdetään. Se nousi samantien, puoli tuntia etuajassa. Meille jopa tarjoiltiin vesi ja pulla. Lento oli tosi pitkä. Juuri kun nousimme ylös, tuli kuulutus, että valmistautukaa laskuun. Olimme lentokorkeudessa peräti 10min. Lensimme niin matalalla, että oli kerrankin kiva katsella maisemia koneesta. Indonesian saaret. Balin lentokenttä on aivan meren rannassa. Kun laskeuduimme, näytti kuin menisimme mereen, sillä kiitoradan pää alkoi aivan meren rannasta. Aika huiman näköistä! Nyt olemme siis taas turvallisesti "mantereella". Matkamme ei näköjään TÄLLÄKÄÄN kertaa jatku Palawanille...Lentoja on vaikea saada sinne ja maksaa liikaa. Olemme haaveilleet Palawanista jo 5 vuotta. Joku ihme karma estää meitä pääsemästä sinne...Otimme siis tästä halvat lennot Phuketiin eli tarina jatkuu huomenna thaimaasta! Tänään vietämme vielä shoppailupäivän Kutalla, Ipe taas skootterikuskina.